Donner&Blitz

Talentumin pakinoitsija kirjoitti: “Printin eli lehtimainonnan rappio on mainostoimistojen vastuulla. Syitä on ainakin neljä: henkinen laiskuus, tehokkuusajattelu, myynnin vaikeus ja nuori sukupolvi. Printti on vaikea laji, se vaatii kiteytystä, ideointia ja tämän jälkeen idean kuvittamista. Sanalla sanoen se vaatii vaivaa.”
Uskotko. että olen laiska, en ymmärrä tehokkuuttta, enkä myynnin vaikeutta. Olen koko ikäni tehnyt printtiä ja uskon sen haastavuuden olevan todella suuri. Kilpaileehan lehti-ilmoittelu koko ajan muiden mediaseksikkäiden medioiden kanssa. Koko printin vaikeus on pääkaupunkiseudun mainostoimistojen korvien välissä. Ne ovat ajaneet hyvät ja pätevät mainonnansuunnittelijat ulos taloista ja täyttäneet paikat kauniilla ja kivoilla. He eivät lue lehtiä, ja siksi eivät ymmärrä lehtimainonnan päälle. Kyllä lehti-ilmoitelu toimii. Jos ei, miksi siihen panostetaan 50% mediakakusta ja miksi lehti-mogulin paikat ovat niin kysyttyjä.

Glokalisaatio on uusi termi vanhalle asialle: valmistetaan tai tuotetaan jotain paikallisesti ja markkinoidaan maailmanlaajuisesti. Mutta mistä löytää niitä myyyntihittejä, joilla menestyä maailmalla? Mistä löytää oikeat kanavat, joita pitkin markkinoidaan? Mistä löytyy rohkeus lähteä maailmanvalloitukseen? Luin aivan hiljattain Sitran julkaisemaa kirjasta: Elinvoimainen Suomi.  Tuo raportti on aika häkellyttävää luettavaa. Koko suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on uhattuna, ellemme pysty koko kansakuntana ja elinkeinoelämänä uudistumaan. Sitran jyräyttää esille kovat keinot: yrittäjämaista asennetta suhteessa kaikkeen työhön, uudenlaista johtajuutta  ja  uusia tapoja (tuotteita) tuottaa hyvinvointia.

Samaan aikaan Suomessa käydään hyvinkin vilkasta keskustelua markkinoinnista (tai sen osaamisen puutteesta) , mainonnasta ja sen pirstaloitumisesta. Kaikki asiaa tutkivat toimijat sanovat kuin yhdestä suusta: “Suomeen ei tule enää uutta Nokiaa, joten on paras tehdä jotain uutta.”  Juuri nyt tarvitaan uskallusta tuotekehittelyyn ja uusiin markkinointimenetelmiin. Ihme ei tipahda taivaalta, se pitää tehdä itse. Paras siis aloittaa heti.

Olin Oma yritys messuilla maaliskuussa Wanhassa Satamassa ja Aalto yliopiston professori Henrikki Tikkanen toi hyvin mielenkiintoisen tutkimustuloksen esille: Google on tutkinut että 67% hakua yrittävistä on saanut yrityksestä tai tuotteesta tiedon jostain muusta välineestä ja sitten he hakevat tarkempaa tietoa Googlesta. Toisin sanoen, 2/3 hakukoneelta palvelua tai  tuotetta etsivä on “törmännyt” yritykseen jossain muussa mainosvälineessä. Kannattaa siis edelleen panostaa mainontaan ja muistaa vanha sääntö: poissa näkyvistä, poissa mielestä.

Mainoskakun jakamisessa on tapahtunut ja tapahtuu koko ajan suurta muutosta. Ennusteet osoittavat vääjäämättömästi, että perinteinen lehdistö on menettämässä johtoasemansa. Kun tilastojen mukaan 2008 sanomalehtiin laitettiin 605 milj euroa ja ennuste muutaman vuoden päähän 150 miljoonaa vähemmän. Koko mainoskakku nousee samalla 3,5 mrd jopa 4,3 mrd euroon. Mutta ketkä voittavat ja kasvavat? Suora kaikissa muodoissaan yltää jo reilun 10 vuoden päästä samaan kuin sanomalehdet. Miksi? Siksi, että se on kustannustehokasta.

Hiljattain kuuntelin mainonnan eettisyydestä ja moraalista. On tosiasia, että mainonta muokkaa meitä ja jättää meihin pysyviä jälkiä. Mutta mainonnan tuottajat ja tekijät eivät välttämättä ymmärrä tai halua ymmärtää asiaa. Siksi eettiset arvot ovat tärkeitä.

1)Ihminen on tärkeämpi kuin  hänen omistamansa tavarat. Kun haluat myydä jotain, älä masenna, mollaan, väheksy heitä, jotka eivät pysty ostamaan. Älä myöskään korosta että tämä tuote tekee sinusta paremman.

2) Kohtele jokaista yhtä suurella kunnioituksella. Nainen ei ole objekti, hän on ihminen, arvokas yksilö. Haluaisitko että miehestä tehtäsiin “bimbo-blondi” automainontaa varten. Tai miehelle tehtäisiin silikonirintalihakset ja töröhuulet suklaamainokseen. Tuskinpa.

3) Pidä mielessä yhteinen hyvä. Rahan kylväminen esim. poliitikoille syö median uskottavuutta lahjomattomana. Rahalla ei saa kaikkea. Jos haluat oman lehden, perusta se!

Mainonnan pitäisi niin ikään suosia laadukasta mediaa, laadukkaita ohjelmia, ja laadukasta sisältöä. Pelkästään iso levikki tai isot katsojaluvut eivät tee mediasta laadukasta.

Tänä päivänä kaikenmaailman poikkitieteellinen, tarkoitan vieraiden asioiden yhdistäminen toisiinsa, on unohtunut. Muistele vaikka 90-luvun alkua. Puna-armeijan kuoro ja Leningrad Cowboys tekivät yhdessä menestyskiertueita ympäri Eurooppaa. Paikallisradio ja suoramainonta yhdistettiin toisiinsa, seminaarit ja markkinointitapahtumat olivat yhdessä. Nyt jokainen yrittää yksin ja tulokset ovat sen mukaisia.  Kannattaa pohtia ja pohdituttaa jollain toisella, kuinka yhdistellä eri asioita ja saada sillä tavalla markkinointiin uutta potkua.

Kaikki maailman sosiaaliset mediat, perinteinen markkinointi sissimarkkinointi yhtykää yhteen.

Kyllä. Maailmalla liikkuu paljon esim elintarvikealan ja elektroniikan tuotebrandeja. Jos tuotteesi on hyvä, voit saada sille tutun ja turvallisen brandin, pakkauksen, ja maailmanlaajuiset markkinat. Olen monesti ihmetellyt, miksi meillä Suomessa kaiken pitää olla sitä omaa; pitää olla Matikaisen sinappi, Maijan mehu ja Römppäsen autoliike. Tuotteen tai palvelun nimellä on suuri merkitys markkinoinnin onnistumiseen. Nyt juhlitaan rautaesiripun murtumisen 20 vuotisjuhlia monin paikoin. Mikä oli syy, että ihmiset halusivat ostaa “lännen pesuaineita, lännen autoja, lännen vaatteita ” jne. Se oli se brandi. Kyllä meidän suomalaisten pitää nyt rikkoa vihdoin ja viimein käsitykset pitää omasta kiinni ja rikkoa oma rautaesirippu mielessämme. Uskalla, riko rajasi ja saatat saada tuotteillesi aivan uuden menestyksen.

Taloussanomat pyysi joukkoa liikenne- ja kulutustutkijoita sekä alan opiskelijoita listaamaan mielikuviaan yleisimpien automerkkien käyttäjistä, mainonnan ja arkikokemusten perusteella.
– Tällainen uusi trendi voisi olla slow life, ajan hidastaminen. Siihen kuuluu itse tekeminen ja turhan kulutuksen välttäminen, sanoo Kuluttajatutkimuslaitoksen tutkija Paavo Saarinen. Kuluttajien asennemuutoksesta kertoo sekin, miten nopeasti kaupunkimaastureiden haluttavuus ja symboliarvo romahtivat.

Automainonta menee yhä enemmän pieleen

Kulutustutkijoiden mielestä automainonta menee taantuman aikana erityisen pahasti ostajien todellisuuden ohi. Mainosfilmeissä autot kiitävät ruuhkattomilla kaduilla heleissä väreissä, ilman vastaantulijoita. Jalankulkijoita ei näy, eikä pakokaasu haise pahalta.
– Kauppiaiden kannattaisi pohtia, voisiko slow life -aatteella myydä autoja, neuvoo Paavo Saarinen.
Automerkit kun voisivat oikeasti erottua toisistaan. Vaatteiden ostajista jokainen tietää, millä valmistusfilosofialla tehdään Louis Vuitton ja millä Hennes & Mauritz.

Millä autolla sinä ajat. Tutkimus kertoo millainen olet. Entäs miten mainostat autoja!

” Puolustusvoimien pääesikunta kilpailutti syksyllä 2006 puolustusvoimien vuoden 2007 työnantajakuvakampanjan suunnittelun. Puolustusvoimat lähetti tarjouspyynnön 37 tarjoajalle, ja kilpailutusta hoitava hankintayksikkö sai yhteensä 28 tarjousta.
Puolustusvoimat kuitenkin sulki mainostoimisto X:n tarjouksen tarjouskilpailun ulkopuolelle poikkeuksellisen alhaisen hinnan takia. X:n tarjouksen kokonaishinta 4504 euroa koostui työnantajakuvakampanjan suunnittelusta hintaan yksi euro, Tee työtä, jolla on tarkoitus -verkkosivujen suunnitelusta hintaan yksi euro ja tv-mainoksen synopsiksen suunnittelusta hintaan yksi euro sekä lopullisen käsikirjoituksen hintaan 4500 euroa.
– Kaikki muut tarjoajat olivat asettaneet suunnittelulleen hinnan. Verrattuna toiseksi halvimpaan tarjoukseen ero oli useampi tuhatkertainen. Näin ollen X:n tarjous vaikuttaa tältä osin epäuskottavalta, eikä vastanne alalla vallitsevaa käytäntöä, perusteli puolustusvoimat markkinaoikeudessa päätöstään sulkea X:n tarjouskilpailun ulkopuolelle.”

Näin se ala kasvaa ja kehittyy.